Tapanin päivänä 2011 Lounais-Suomeen iski myrsky, jollaista en eläessäni ollut vielä kokenut. Metsää kaatui, peltikatot lentelivät pois sijoiltaan ja sähkö- ja puhelinyhteydet olivat poikki kolmisen päivää. No tämä myrsky kaatoi ja katkoi meiltäkin melkoisesti metsää – niin nuorta muutamia vuosia sitten loppuharvennettua kasvatusmetsää kuin kypsään ikään ehtinyttä kuusikkoakin. Agregaatin varassa vuoden viimeisiä päiviä viettäessä, syntyi ajatus vihdoin alkaa toteuttaa mökkihaavettamme. Olihan nyt tukkipuuta valmiiksi kaadettuna. Kun puun hintakin romahti heti myskyn jälkeen, sen käyttäminen omiin tarkoituksiin alkoi tuntua järkevältä. Varsinkin kun suurimmat kuuset löytyivät kotimäen juuresta. Näillä puillakin oli jonkinlaista tunnearvoa ja halusi niiden “elämän” vielä jatkuvat arvoisenaan.
Kuvat Marika 2011.
